BoulderSaimaa
BLOGI KIIPEILYSTÄ JA IHMISISTÄ SEN YMPÄRILLÄ #SUOMENLESOINKIIPEILYBLOGI

Kiinnostaako ulkokiipeily?

Teksti ja kuvat: Tuomo

Kiipeily on kiipeilyä, tehtiin sitä sitten ulkona tai sisällä? Osittain tämä pitää paikkansa, mutta erojakin on. Tässä tekstissä tarkastellaan ulko- ja sisäkiipeilyn eroja ja mietitään miten aloittelevan ulkokiipeilijän on hyvä varautua, jotta ulkokiipeilyn aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa. Aloitetaan varusteista, jonka jälkeen hahmotellaan eroja reiteissä ja olosuhteissa. Lopuksi käsitellään kiipeilyn harjoittelua ulkokiipeilyn näkökulmasta.

Varusteet

Kiipeilyssä sisällä ja ulkona käytettävät varusteet ovat pitkälti samoja. Samat kengät toimivat sisällä että ulkona. Usein kiipeilijät suosivat ulkona hieman sisäkiipeilyä jäykempiä kenkiä pienempien jalkaotteiden vuoksi. Tämä on kuitenkin mielipidekysymys, johon on useita näkemyksiä. Jäykempi kenkä (esim. LaSportiva Solution) tukee jalkaa paremmin pienillä jalkaotteilla, jolloin niille astuminen ei tee niin kipeää.

Ulkona ei ole sisähalleista tuttuja isoja patjoja reittien alla, joten pädi tai mieluusti useampia kannattaa varata mukaan. Pädejä löytyy useita kokoja ja malleja tarpeiden ja budjetin mukaan. Vinkkejä pädin valintaan kannattaa kysellä hallilta tai pidempää harrastaneilta.

Vaatetus valitaan luonnollisesti vallitsevien olosuhteiden mukaan. Viileässä kiipeillessä untuvatakki on usein korvaamaton. Takin sisällä kiipeilijä pysyy lämpimänä tauoilla. Lisäksi povariin on mukava sujauttaa kengät tauon ajaksi lämpimään.

Ulkokiipeilyretket tapaavat kestää usein sisäharjoitusta pidempään, joten ruokaa ja juomaa on hyvä varata mukaan. Kylmällä säällä termospullollinen lämmintä teetä hunajalla on luksusta! Myös helposti syötävät energiapitoiset eväät tekevät useimmiten kauppansa. Jos ei kiipeily kulje, niin hyvät eväät pelastavat päivän.

Mukaan kannattaa varata myös mangnesiumpussi. Jos harrastat boulderointia, suosittelen isomman säkkimallisen pussin ostoa. Ne pysyvät pystyssä huomattavasti pikkupusseja paremmin ja niissä on megnesiumin kuljettamisen ohella lisätilaa muille tarpeellisille tarvikkeille kuten harjalle, teippirullalle, kynsileikkureille ja käsien hoitoon tarkoitetulle hiomapaperille.

Ulkoboulderointisettini. Mukana pädi, tossut tai parit, jatkovarsiharja, magnesiumpussi ja sen sisältö (kynsileikkurit, hiomapaperi, sormien lämmittelypallo, topo, climb on vaha jne.). Itse suosin erillistä kiipeilylaukkua, johon kaikki nämä varusteet voi pakata pädiä lukuunottamatta. Pädejä kannetaan usein selässä, joten olkalaukku toimii reppua paremmin kamojen kantamiseen.

Sisä- ja ulkokiipeilyn erot?

Ulkoreiteillä otteet ovat usein pienempiä. Suomessa ulkokiipeilyotteet on tyypillisesti listoja ja slouppaavia pintoja. Sisäseiniltä tuttuja kahvoja ei ulkoreiteiteiltä yleensä löydy. Otteita, varsinkin jalkaotteita on usein tarjolla reilusti sisäkiipeilyreittejä enemmän. Tämä mahdollistaa useiden erilaisten tekniikoiden (beta) käytön reitillä. Ulkokiipeilyn vaikeus ei usein ole niin paljon kiinni kiipeilijän pituudesta, sillä runsaampi otevalikoima mahdollistaa eripitusten kiipeilijöiden erilaiset suoritukset.

Reittien hahmottaminen ulkona on usein haastavampaa, koska reittejä ei ole merkitty mitenkään. Kysymys siitä, mitä otteita tällä reitillä saa käyttää, on usein ensikertalaisen mielessä. Ulkokiipeilyssä pääperiaate on, että reiteillä käytetään kaikkia luonnon tarjoamia otteita. Reitit ovatkin usein merkattu reittioppaisiin eli topoihin viivoilla/linjoilla, joita kiipeilijän on hyvä seurata otteiden löytämiseksi reittiä kiipeillessään. Näkemys linjasta nojaa usein reitin ensinousijan näkemykseen loogisimmasta linjasta ylös. Ulkokiipeily vaatiikin usein reitinlukutaitoa ja kekseliäisyyttä sisäkiipeilyä enemmän.

Ulkona kiipeillessä harrastaja luonnollisti altistuu vallitseviin olosuhteisiin sisäkiipeilyä enemmän. Kiipeilijöiden kuulee puhuttavan usein ”hyvästä kitkasta”. Tällä tarkoitetaan olosuhteita, joissa kiven, käden ja tossujen välinen kitka on hyvä sopivien olosuhteiden ansiosta. Viileähkö lämpötila (kiipeilijästä riippuen esim. 5-15˚C) ja vieno tuuli ovat usein ulkokiipeilijän toivelistan kärkipäässä. Tämä siksi, että kohtalaisen viileä sää ja tuuli auttavat pitämään kädet kuivempana kun hikoilu on vähäisempää. Kiipeilijästä riippuen toiset kiipeilevät kohtalaisessakin pakkasessa (esim. -10˚C), mutta kylmyys kangistaa useimpien sormet ja lihakset. Viileässä kiipeillessä alkulämmittelyyn ja kehon lämpimänä pitämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vammojen välttämiseksi!

Kiipeilijä nappaa kiteisen otteen samalla kun tilanteen tasalla oleva spottaaja säätää pädejä paremmin.

Ulkokiipeilyssä ilmankosteus vaihtelee enemmän ja se vaikuttaa kiipeilyyn. Viileä ilma sisältää vähemmän kosteutta, joten se vaikuttaa käden ja kiven väliseen kitkaan sitä parantavasti. Ulkokiipeilijä altistuu huonolla tuurilla sateelle ja hyönteisille (punkit, itikat ja hirvikärpäset). Nämä on hyvä ottaa huomioon kotona varusteita pakatessa.

Ulkona kiipeilyn kuulee usein sanottavan olevan sisäkiipeilyä pelottavampaa. Tämä johtunee siitä, että alastuloissa on usein kiviä, kantoja ja muita epätasaisuutta aiheuttavia elementtejä. Lisäksi patjat ovat pienempiä ja ohuempia. Pädejä kannattaa varata mukaan ja niiden asetteluun kiinnittää huomiota. Lisäksi spottaajan käyttö ulkokiipeilyssä on erittäin suositeltavaa. Spottaajan tehtävä on huolehtia siitä, että putoava kiipeilijä päätyy patjoille ja mieluusti jaloilleen myös siinä tilanteessa että lentorata on menossa patjojen ohi. Spottaaja siis käsin ohjaa putoavan kiipeilijän pädeille.

Kiven pinta on usein huomattavasti sisäotteita karkeampaa. Näin ainakin meillä idässä, jota ei ole siunattu hiekkakivellä vaan enemmän tai vähemmän kiinteällä rapakivellä! Toisaalta se tarjoaa hyvän kitkapinnan ja paljon jalkaotteita, mutta kivi on usein karkeaa käsille. Kiven karkeuteen tottuu ajan myötä. Pahimmat kovettumat ja pykimät kannattaa hioa pois ennen niiden repeämistä. Sormien teippaus auttaa tilanteissa, joissa sormien nahka on hyvin kulunut tai joku kohta käsien nahkaa kuormittuu muita enemmän. Kiipeilijöiden käsienhoidosta on tulossa oma artikkeli myöhemmin kesällä!

Harjoittelu ulkokiipeilyä varten

Haastavuutensa vuoksi ulkokiipeilyä varten on hyvä harjoitella. Sisällä kiipeilymetrien kartuttaminen on helpompaa ja tehtävät harjoitukset ovat intensiivisempiä. Sisäharjoittelussa samantasoisia harjoitusreittejä on paljon helposti saavutettavissa ja reittien haastavuutta voi muokata valitsemalla harjoitukseen sopivia otteita/reittejä. Tämän vuoksi aktiivinen sisäharjoittelu antaa hyvän pohjan ulkokiipeilyn harjoittamiseen. Sisällä harjoitellessa kannattaa painottaa reittejä, jotka vastaavat kohteen ulkokiipeilyä. Jos siis haluat kiipeillä hyvin Suomessa ulkona, kannattaa sisällä kiipeillä paljon listoilla ja slouppereilla ja vähentää kahvoista hyppimistä. Lisäksi jalka- ja muiden kiipeilytekniikoiden hallinta parantaa kummasti ulkokiipeilysuorituksia.

Pienimmätkin sisäotteet ovat yleensä hyviä moniin ulko-otteisiin verrattuna.

Ulkona kiipeilymäärät ja kiipeilyn intensiteetti on usein sisäharjoittelua pienempi. Ulkokiipeilyssä oppii kuitenkin tehokkaasti reittien lukua, omien ratkaisujen (beta) kehittämistä ja kiipeilytekniikkaa. Otteiden pienuuden vuoksi niistä ei voi vain vetää täysillä vaan usein reiteillä on sisäkiipeilyä enemmän teknisiä jippoja. Pienikin kehon asennon muutos voi tehdä eron onnistumisen ja epäonnistumisen välille!

Ulkokiipeilyssä saa kiipeilyn ohella myös hienoja luontoelämyksiä mukavien ihmisten kanssa, joten suosittelen kaikkia kiipeilystä kiinnostuneita kokeilemaan! Ensimmäisillä kerroilla auttaa kovasti jos mukaan saa jonkun aikaisemmin ulkona kiipeilleen kaverin. BoulderSaimaalta ja muilta kiipeilyhalleilta löytyy myös aktiivista ulkokiipeilyporukkaa, joten kannattaa kysellä seuraa hallilta.

Lue aikaisempi teksti Lappeenrannan ulkokiipeilypaikoista aikaisemmasta blogitekstistä!

Kiipeilypaikat: 27crags.com